Keskustelua suomalaisesta villasta käydään lisääntyvissä määrin käsityöharrastajien keskuudessa. Halusin tietää aiheesta enemmän ja suuntasin luonnonlankoihin erikoistuneeseen lankakauppaan Snurreen.
Pehmeää ja pörröistä kultaa
Suomalainen villa on kiinnostava ja puhutteleva aihe. Selailin Suomalainenvilla.fi- ja Suomen Tekstiili & Muoti - sivustoja sekä sovin tapaamisen Vuonue-lankakaupan omistajan Piian kanssa. Halusin kuulla suomalaisen villalangan valmistajan ajatuksia kotimaisesta villasta ja sen valmistusprosessista.
Piian kiinnostus villalankojen valmistamiseen sai alkunsa, kun villaa kertyi säkkikaupalla omista kuin muidenkin lampureiden lampaista. Aina villan sijoittaminen ei ollut helppoa, eikä suomalaista villaa arvostettu. Piia ei halunnut jättää tätä kallisarvoista luonnonmateriaalia käyttämättä, vaan päätti hyödyntää sen mahdollisimman monipuolisesti. Näin syntyi Vuonue ja kasvava valikoima kotimaisia villalankoja.
. 
Kuvat: Piia järjestää Villan voima -tapahtuman 16.9.2023 klo 11-19 Paimion parantolassa. Hyvän mielen neulontatapahtumassa voit tutustua ympäri Suomea paikalle saapuviin kotimaisiin lankoihin ja langanvalmistajiin sekä osallistua Paimion parantolan ohjattuihin kierroksiin.
Suomalainenvilla.fi -verkkosivu (2021a) tiivistää suomalaisen villan tarkoittavan Suomessa kasvatetuista lampaista saatua luonnonkuitua. Kuitu on peräisin suomenlampaasta, kainuunharmaslampaasta ja ahvenanmaanlampaasta, mutta myös muunrotuisten lampaiden villaa käytetään. Vuonuen langat ovat pääasiassa suomenlampaan tai kainuunharmaslampaan villaa, mutta Piia hyödyntää myös kaiken muun saadun villan. Eri rotujen villa on erilaista ja niitä sekoittamalla saadaan lankoja eri käyttötarkoituksiin.
Kuvat: Piia on suunnitellut yhteistyössä Jenna Kostetin kanssa Keto-villatakin, jonka tarkoituksena on kuvata, kuinka suomalainen villa lisää luonnon monimuotoisuutta.
Villan raakakuidun ominaisuudet vaikuttavat kehrättävyyteen ja käyttötarkoitukseen. Villan mm. hylkii vettä, staattista sähköä ja hajua sekä eristää ääntä, on ilmavaa, lämmittää, tuntuu iholla kuivalta, hengittää, sitoo kosteutta, kestää tulta, ei rypisty ja on helppo puhdistaa. (Suomen Tekstiili & Muoti, 2022 ja Suomalainenvilla.fi, 2021a). Käyttötarkoitus riippuu kuidun pituudesta ja kiharan koosta. Suomalaisesta villalangasta voi valmistaa sileää kampalankaa, karheaa karstalankaa, hattaramaista hahtuvalankaa sekä vahvistettuja lankoja. (Suomalainenvilla.fi, 2021b.)
Villaa voidaan jaotella kartisavillaan ja aikuisen lampaan villaan, hienoon-, keskihienoon-, peitin- ja sekavillaan sekä kevät- tai syyskauden villaan. Kevään villa keritään talven jälkeen ja puhtaampi syysvilla kesälaitumen jälkeen. (Suomen Tekstiili & Muoti, 2022 ja Suomalainenvilla.fi, 2021a.)
Piia kiteyttää villan käyttötarkoitukset hyvin: suomalaisesta villasta valmistetut neuleet ja asusteet sopivat ympärivuotiseen käyttöön, jos niistä pitää hyvän huolen. Langan paksuutta, puikkokokoa ja neulepintaa vaihtamalla voi suomalaisesta villalangasta neuloa mitä vain ja mihin olosuhteisiin tahansa.
Kuvat: Vuonuen kauniita suomalaisesta villasta valmistettuja lankoja.
Onko villa vastuullista?
Suomen Tekstiili & Muoti -sivusto (2022) toteaa villan merkittävimpien ympäristövaikutusten syntyvän lammastiloista. Typpi- ja fosforipäästöt rehevöittävät vesistöä siinä missä metaanipäästöt lisäävät ilmastonmuutosta. Lampaanvillaa, erityisesti merinovillaa on jalostettu pitkälle. Villantuotantoa halutaan maksimoida poimuttamalla lampaan ihoa, mikä voi aiheuttaa epäpuhtauksien kerääntymistä poimuihin ja lihakärpästen saapumista paikalle. Tätä pyritään estämään mulesing-toimenpiteellä, mutta toimenpide on nykyisin kielletty suurimmassa osassa villantuotantomaissa, paitsi Australiassa.
Piia korostaa, ettei Suomessa kasvatettavilla roduilla ei ole poimuttunutta ihoa, joten mulesing-toimenpiteelle ei olisi muutenkaan tarvetta Suomessa. Maailman mittakaavassa suomalaiset lammastilat ovat pieniä ja lampaiden kohtelu hyvällä tasolla. Myös tämä on yksi syy kotimaisen villan valitsemiselle.
Eläinten hyvinvointia halutaan edistää ja negatiivisia vaikutuksia ehkäistä ohjaamalla tilallisia kohti kestäviä ja vastuullisia valintoja sekä luonnollisia menetelmiä (Suomen Tekstiili & Muoti, 2022). Piia kehrää omien lampaiden sekä muilta tiloilta ostettua lampaanvillaa, missä lampaita hoidetaan hyvin ja valvotusti. Lampureista on tullut Piialle jo varsin tuttuja. Osa tiloista on luomutiloja ja osa ei, mutta suurin osa laiduntaa lampaitaan luonnonlaitumilla ja luonnonhoidon alueilla, joissa niillä on tärkeä luonnonmonimuotoisuutta ylläpitävä osansa. Piia kokee tärkeänä, että sivutuotteena syntyvä suomalaisen villan hyödyntäminen on jo itsessään rikkaus.
Tilojen lisäksi Piia kehrää ja värjää langat Suomessa. Piia kerää villan, kuljettaa Pirtin kehräämöön kehrättäväksi sekä Hämeenkyröön värjättäväksi. Osaa langoista ei värjätä. Värjääminen tehdään pääasiassa happoväreillä värikartan avulla, joka on peräisin ajalta, kun Piia värjäsi lankaa kasviväreillä.
Kuvat: Vuonuen langoista neulottuja kauniita neuleita.
Villan uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet vuosien saatossa (Suomen Tekstiili & Muoti, 2022). Myös Piia valmistaa kierrätysvillasta ja suomalaisesta villasta sekoitettuja lankoja. Materiaalina on käytetty poistotekstiilejä, ei uudesta materiaalista syntynyttä ylijäämää. Kierrätysvilla on kerätty tekstiilien kierrätyspisteiden poistotekstiilistä, joka muutetaan uudestaan kuiduksi Paimiossa sijaitsevassa Lounais-Suomen jätehuollossa. Lisätietoa aiheesta löydät Vuonuen verkkosivuilta sekä Vuonuen Instagramin kohokohdista. Piia muistuttaa myös, että käyttöä vaille jääneen neuleen voi purkaa ja langan hyödyntää uudelleen.
Kuvat: Muovipussi sisältää poistotekstiileistä valmistettua villakuitua, joka on pääsääntöisesti merinovillaa. Vuonuen Tilta- sekä kierrätys-Tilta-lankoja voit ostaa myös Snurresta.
Piia ei käytä langoissaan muovia, vaan vahvikkeena toiimii ekologisilla alueilla kasvatettavan eukalyptuspuun selluloosasta saatua Tencel-puukuitua. Kyseessä on luonnonmateriaali, jota tuotetaan vastuullisen metsäteollisuuden avulla ja kuiden valmistuksessa käytetyt kemikaalit voidaan käyttää uudestaan. Tencelillä on samoja ominaisuuksia kuin villalla, mutta se on pehmeää kuin cashmeren ja silkin yhdistelmä. Snurren valikoimasta löydät Vuonuen Pentti- ja Wilhelmi-langat, jotka ovat Tencel-vahvistettuja villasukkalankoja.
On helpompaa ostaa langat kaupasta, jonka tietää toimivan vastuullisesti. Tällöin voi keskittyä lankojen valitsemiseen eikä sen selvittämiseen, miten lanka on tuotettu. Snurre on puhtaiden luonnonlankojen mekka, jonka valikoimasta löytyy myös suomalaisesta villalangasta valmistettuja lankoja. Tällä hetkellä myynnissä on mm. Vuonuen ja Tukuwoolin lankoja, joita kannattaa käydä hypistelemässä ja nuuhkimassa. Jos kiinnostuksesi suomalaista villalankaa kohtaan kasvoi, voit Snurresta ostaa myös Anni Laitisen ja Jenni Vanhasen kirjoittaman VILLA-kirjan.
Yksi toive
Päivän päätteeksi kysyin Piialta, mitä hän toivoisi, jos voisi heilauttaa taikasauvaa. Piian toivoisi suomalaista villaa ja kierrätyslankaa käytettävän enemmän, mutta totesi samalla, että vuosi vuodelta toive on jo toteutunut. Nykyisin suomalaista villaa ja siitä valmistettuja lankoja arvostetaan enemmän, mikä on huomattu myös Snurressa.
Miten hieno loppulausahdus päivälle ja suomalaisen villan tutkimusmatkalle. Tähän on hyvä lopettaa tältä erää ja toivottaa kaikille villantuoksuisia neulontahetkiä!
Lempeydellä
Suvi Ala-Venna
Kudelmiani
Lähteet:
Suomalainenvilla.fi (2021a). Villa, https://www.suomalainenvilla.fi/villa/. Viitattu 8.8.2023
Suomalainenvilla.fi (2021b). Neulojalle, https://www.suomalainenvilla.fi/neulojalle/. Viitattu 8.8.2023.
Suomen Tekstiili & Muoti (2022). Villa, https://www.stjm.fi/tekstiilikuidut/villa/. Viitattu 8.8.2023.
